Taskuun mahtuvien tietokoneiden lailla toimivat älypuhelimet ovat kuuluneet ihmisten perusvarustukseen jo vuosien ajan, mutta nyt nousussa on päätelaitteen pukeminen ranteeseen. Älykellot valloittavat markkinoita kiihtyvällä tahdilla.

Pienen piirin kapistuksesta suursuosioon

Älykelloista povattiin kovaa menestystarinaa 2010-luvun alussa, mutta aivan heti ne eivät herättäneet suuressa yleisössä mainittavaa kiinnostusta. Alkuun kellot olivat nimittäin monen mielestä turhan hintavia tavallisen kuluttajan kukkarolle sopiakseen eivätkä ne akun kestonsa, kokonsa tai ulkonäkönsäkään puolesta olleet välttämättä käytännöllisimmästä päästä.

Monet pitivät älykkäitä kelloja muutenkin turhina ja pitäytyivät mieluusti perinteisten rannekellojen parissa vielä siinäkin vaiheessa, kun uuden sukupolven kellot alkoivat jo olla ominaisuuksiltaan järkevämpiä. Älykello voi kuitenkin helpottaa arkea huomattavasti etenkin sellaisilla käyttäjillä, joilla on vaikeuksia pitää puhelin alituisen näpräämisen sijaan taskussaan – älykello kertoo tärkeimmän ilman, että puhelinta tarvitsee kaivaa esiin.

Sovellukset, viestit, sykemittari sekä tietysti myös itse kellotaulu ovat jokaisen älykellon peruskalustoa. Jos puhelin soi, voi kellosta tarkistaa soittajan nopeasti ja näppärästi puhelinta esiin kaivamatta. Myös erilaisten pikaviestisovellusten käyttö onnistuu kätevästi ranteessa killuvan minitietokoneen kautta. Näistä kelloista on moneksi eikä siis olekaan mikään ihme, että älykello löytyy yhä useamman käyttäjän ranteesta perinteisemmän aikaraudan sijaan.

Puhelimen aisapari tai itsenäinen kokonaisuus

Älykello on useimmiten paritettava puhelimen kanssa bluetoothin välityksellä, ennen kuin sen käyttö on mahdollista. Sille on puhelimessa oma sovellus, jonka kautta kellon käyttöönotto tapahtuu. Kun kello ja puhelin on saatu keskustelemaan keskenään, voi esimerkiksi älypuhelimeen tuleviin viesteihin vastata kellosta käsin kajoamatta itse luuriin lainkaan.

Jotkut SIM-korttipaikalla varustetut älykellot toimivat myös puhelimesta irrallaan. Tällaisilla laitteilla voi jopa soittaa puheluita, vaikka puhelinta ei olisi lähimaillakaan. Kelloilla soittelu ei kuitenkaan toistaiseksi ole kovin suuressa suosiossa, sillä yksityisyyttä ei kellopuheluissa pahemmin ole, jos käytössä ei ole kuulokkeita ja paikalla on muitakin ihmisiä. Toistaiseksi älypuhelimilla on siis vielä valta-asemansa niissä tehtävissä, joihin ne on alun perin kehitettykin.

Älykkäitä kelloja joka budjetille

Edullisimmillaan uutuuttaan kiiltelevän älykellon saa ranteeseensa jopa alle 200 eurolla. Halvimmat versiot ovat lasten ja vanhempien väliseen yhteydenpitoon tarkoitettuja, puhelimesta irrallaan toimivia kelloja, joilla vanhempi näkee pienokaisensa sijainnin. Kelloon voi lisäksi soittaa ja vastaaminen onnistuu ainoastaan sellaisiin numeroihin, jotka on tallennettu laitteen muistiin. Tällaiset lasten älykellot liikkuvat hinnoiltaan noin 150 euron tuntumassa.

Erityisiä luksuskelloja lukuun ottamatta kalleimmat älykellot maksavat noin 700 euroa. Hintaan vaikuttaa laitteesta löytyvien ominaisuuksien lisäksi etenkin sen materiaali. Sporttiset ja muovirannekkeilla varustetut kellot ovat edullisemmasta päästä, kun taas metallista valmistetut variaatiot ovat usein huomattavasti arvokkaampia.

Älykello voi osata kaikenlaista

Materiaalin lisäksi älykellon hintaan vaikuttavat suuresti siitä löytyvät ominaisuudet. Jos tarkoituksena on vain välttyä puhelimen jatkuvalta esillä pitämiseltä, edullisemmat kellot riittävät usein hoitamaan homman hyvin – ne vastaanottavat ilmoitukset sähköposteista ja muista viesteistä, joten tärkeät asiat eivät jää huomaamatta puhelimen ollessa taskussa. Mikäli jollakulla on tärkeää asiaa, voi puhelimen sitten kaivaa esiin. Halvemmat älykellot on usein varustettu lisäksi askelmittarilla, joten ne mittaavat esimerkiksi yhden päivän aikana käveltyjen askelten määrän sekä kaloreiden kulutuksen.

Hieman arvokkaampi älykello on monelle himourheilijalle ja terveysliikkujalle oikea unelmien sijoitus. Parilla sadalla eurolla saa usein jo laitteen, jonka mukana tulee sykevyö. Kun rahaa laittaa likoon vielä hieman enemmän, on kello usein yhteensopiva erilaisten urheilu- ja musiikkisovellusten kanssa. Laitteesta voi löytyä ominaisuuksia unen seurannan avuksi ja vaikkapa unen vaiheiden perusteella toimiva herätys.

Kalleimmat älykellot tarjoavat jo koko joukon erilaisia ominaisuuksia, joista suurinta osaa ei välttämättä tule käytettyä aivan päivittäisellä tasolla. Useimmat kellot voi myös räätälöidä mielensä mukaisiksi esimerkiksi järjestämällä kellotaulun juuri omiin mieltymyksiin sopivaksi. Nyrkkisääntönä toimii, että mitä kalliimpi väline on, sitä enemmän siihen saa esimerkiksi erilaisia aktiivisuus- ja fitness-ominaisuuksia. Korkeamman hintaluokan kelloissa on usein myös wifi-yhteys sekä NFC-siru, joka mahdollistaa esimerkiksi lähimaksut suoraan kellosta käsin.

Apple, Huawei ja Samsung ovat suurimmat älykellovalmistajat

Älykellojen tunnetuimpien ja suurimpien valmistajien joukossa jylläävät samat nimet kuin älypuhelintenkin puolella – suurimmista asiakasmassoista kilpailevat tutut Apple, Huawei ja Samsung.

Puhelinvalmistajien lisäksi markkinoilta löytyy myös perinteisiä rannekelloja valmistavia nimiä, esimerkiksi TAG Heuer Applen selkeästi nimetyt Apple Watch Series 1, 2 ja 3 -älykellot hyödyntävät iPhone-puhelimista tuttua iOS-käyttöjärjestelmää. Kellot eivät ole yhteensopivia muiden käyttöjärjestelmien kanssa, mikä on hyvä ottaa huomioon älykellon merkkiä pohtiessa. Sen lisäksi, että nykyinen puhelin sopii käyttöjärjestelmänsä puolesta kellon kaveriksi, on seuraavankin hyvä sopia, jos ranteessa olevaa ei tahdo päivittää uuteen samaan aikaan puhelimen kanssa.

Huawei Watch 1 ja 2 -kelloissa on Android-käyttöjärjestelmä, mutta ne ovat yhteensopivia myös iOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Sama pätee Samsung Gear -kelloihin, joissa käytössä on Samsungin älypuhelimista poiketen Tizen-niminen käyttöjärjestelmä. Samsung Gear -älykellot ovat kuitenkin yhteensopivia sekä Android- että iOS -puhelinten kanssa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *