Robotit ovat teollisen vallankumouksen ajoista lähtien kiinnostaneet ihmisiä ja heidän mielikuvitustaan. Sana ”robotti” tulee tšekin kielen sanasta robota, joka tarkoittaa pakkotyötä. Termi tarkoittaa laitetta, joka osaa tavalla tai toisella toimia fyysisessä maailmassa. Tänä päivänä saatettaisiin käyttää sanaa androidi, koska roboteilla käsitetään olevan myös ihmismäisiä piirteitä.

Itse sanaa ”robotti” käytettiin ensimmäisen kerran 1921 ensi-iltansa saaneessa tšekkiläisessä näytelmässä. Mikä tahansa automaatti ei ole robotti, vaan sen on toimittava ihmisten käskyjen pohjalta. Esimerkiksi kahviautomaattia ei kutsuta tällä termillä, vaikka se tekeekin jotain, minkä myös ihminen tekee eli valmistaa kupillisen kahvia. Raja on kuitenkin hieman vaikea määritellä.

Ensimmäinen robotti

Jacques De Vaucanson rakensi 1738 ensimmäisenä toimivan robotin, joka soitti huilua. Toinen hänen luomuksensa oli mekaaninen ankka, joka poimi jyviä ja ulosti ne.

Yleisnero Nikola Tesla kehitti myös 1898 kauko-ohjattavan veneen Yhdysvaltojen armeijalle, mutta se ei ollut varsinainen robotti, koska se ei toiminut itsenäisesti, vaan kauko-ohjauksella.

Yhtiö nimeltään Unimation aloitti tietokoneohjattujen robottien historian tuomalla markkinoille 1970-luvun alussa hydraulisen teollisuusrobotin, jota tietokone ohjasi. Laitetta käytetään paljon esimerkiksi autoteollisuuden kokoonpanolinjoilla, jossa ne suorittavat asennus- ja hitsaustehtäviä väsymättä ja aina samalla tavoin. Asea AB eli nykyään ABB on myös tunnettu sähköservoilla toimivien teollisuusrobottien valmistaja. Myös Nokia valmisti jossain vaiheessa robotteja teollisuuden käyttöön.

Robotteja teollisuuden ulkopuolella

Vaikka robotteja on kehitelty enimmäkseen teollisuuden käyttöön suorittamaan yksitoikkoisia, raskaita tai likaisia töitä, kehitellään niitä myös kotitalouksille ja viihdekäyttöön. Terveydenhuollossa on ollut jo jonkin aikaa käytössä sosiaalisia tarpeita palveleva robottikoira Aibo.

Kotitalouksien käyttöön on tarjolla esimerkiksi robotti-imureita, jotka väsymättä touhuavat lattioita puhdistaen ja virran käydessä vähiin hakeutuvat automaattisesti latauspisteeseen. Robottiruohonleikkuri toimii samalla tavoin pitäen nurmikon paraatikunnossa jatkuvasti.

Robotti maataloudessa

Maataloudessa on ollut tarjolla lypsyrobotti jo jonkun aikaa ja se alkaakin olla perustavanlaatuinen laite maitoa tuottavilla karjatiloilla tilakokojen ja lypsettävien määrän lisääntyessä. Tällainen automaatiolaite toimii siten, että tuntiessaan tarvetta lypsylle, lehmä hakeutuu itse robotille, joka sitten hoitaa lypsämisen automaattisesti.

Lehmän tullessa lypsettäväksi, robotti tunnistaa lehmän siihen asennetun transponderin avulla ja suorittaa lypsämisen etukäteen aseteltujen parametrien avulla käsitellen jokaista lehmää yksilöllisesti. Lypsyn aikana robotit saattavat mitata maidon laatua erilaisin menetelmin ja täten säädellä erilaisten rehujen annosteltavuutta maidon laatuun liittyen. Ne voivat tallentaa satoja erityyppisiä tietoja, joita hyväksikäyttämällä nähdään paitsi yksittäisen lehmän, myös koko karjan tila.

Tämän informaation perusteella voidaan optimoida ruokinta maidontuotantoa kohottavaksi. Robottilypsy on kohottanut maidontuotantoa jopa 15 prosenttia verrattuna käsilypsyyn ja yksi lypsyrobotti pystyy hoitamaan noin 50-60 lehmää.

Erilaisia sovellusalueita

Robotit toimivat myös vaikkapa laboratorioissa käsitellen suuria määriä näytteitä. Ne toimivat jo myös lääkeannostelijoina sairaanhoidossa. Robottikirurgialla eli robottien tekemillä leikkauksilla on saatu jopa parempia tuloksia kuin perinteisellä lääkärin suorittamalla kirurgialla. Tässäkin kuitenkin lääkäri valvoo laitteen toimintaa, mutta se suorittaa itse toimenpiteet.

Japanissa, jossa robottien kehitys on huippuluokkaa, on niitä jo muun muassa asiakaspalvelijoina. Robotiikka lisääntyy myös jatkuvasti esimerkiksi liikenteessä – itse ohjautuvien autojen kehitys on jo pitkällä. Uusimmat autot osaavat jo pysäköidä vaikkapa kahden kulkuneuvon väliin automaattisesti. Niissä saattaa myös olla tekniikkaa, joka jarruttaa automaattisesti menopelin vauhtia, sen tullessa liian lähelle estettä.

Robotteja kouluissa

Helsinkiläisissä kouluissa on kokeiltu robottien käyttöä opetuksen apuvälineinä. Nämä reilut puolimetriset, ihmisvartaloiset Zora-robotit voidaan ohjelmoida tablettien avulla tekemään erilaisia tehtäviä. Se on hauska tapa saada oppilaat kiinnostumaan ja harjoittelemaan ohjelmointia.

Zora on alun perin kehitetty terveydenhuoltoalan käyttöön. Porissa se on ollut hammaslääkärin apulaisena ja jakanut tietoa lähinnä lapsiasiakkaille muun muassa siitä, kuinka harjata hampaat oikein. Se myös kyselee ja tallentaa tietoa. Yksikkö pystyy erilaisten sensoreiden ja muiden laitteistojen ja sovellusten avulla toimimaan autonomisesti. Jo sen pelkkä läsnäolo hammaslääkärissä tuntuu lievittävän lasten pelkoa.

Kuri

Kuri on nimeltään kehittynyt robotti, joka on tarkoitettu kotitalouksiin. Se on älykäs ja pystyy käsittelemään eri sisältöjä ja ympäristöjä. Lisäksi se tunnistaa eri yksilöt ja osaa toimia oikealla tavalla jokaisen kanssa. Se voi esimerkiksi lukea iltasadun lapsille, vastailla kysymyksiin ja vaikkapa esittää musiikkia.

Kuri osaa myös taltioida videolle kaikenlaista kodissa tapahtuvaa. Se voi herättää sinut aamulla tarvittaessa ja osaa navigoida itsenäisesti huoneistossasi. Se kuuntelee sinua ja tottelee ääneen annettuja käskyjä. Kuri puhuu ”robottikieltä” eli piipittelee ja viheltelee opettaen käyttäjäänsä ymmärtämään tätä. Se osaa kommunikoida älypuhelimen kanssa ja laitella vaikkapa videoviestejä päivän mittaan haluttuun puhelimeen kodin tapahtumista.

Robotteja jokaiselle Vaikka robotit ovat vielä suhteellisen kehittymättömiä, on niiden parantamiseen käynnissä jatkuva kehitystyö. Japani, jossa väestön ikärakenne vanhenee nopeasti, on kehityksen kärjessä, mitä tulee kotitalouksien apuna toimiviin automaatiolaitteisiin. Niistä kehitetään jatkuvasti inhimillisempiä niin, että ne voisivat toimia todellisina seuralaisina ja huolehtia hoivaa tarvitsevien hoidosta. Robotit ovat osa tulevaisuuttamme.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *