Erilaisten urheilusuoritusten mittaukseen käytettävät laitteet ovat kehittyneet todella huimasti viime vuosina. Samalla niiden hinta on pudonnut murto-osaan siitä, mitä ne aiemmin olivat. Vielä reilu vuosikymmen sitten kyseisiä laitteita olivat lähinnä syke- sekä askelmittari, jotka olivat kaikkien halukkaiden saatavilla. Kehittyneempiä yksiköitä oli vain esimerkiksi lähinnä fysioterapeuteilla ja joillain urheiluseuroilla.

Älypuhelinten sovellukset

Kun ostat uuden älypuhelimen, on myös edullisimmissa malleissa todennäköisesti mukana sovellus, joka mittaa urheilusuorituksia. Tämä applikaatio voi esimerkiksi mitata yksittäistä urheilusuoritusta pitäen kirjaa kaikesta olennaisesta urheilusuoritukseen kuuluvasta. Se kertoo esimerkiksi juoksulenkiltä askelten määrän, poltetut kalorit, keskinopeuden ja kuljetun matkan pituuden. Lisäksi se paljastaa, kuinka nopeasti kilometri on kuljettu sekä merkitsee reitin kartalle. Se tietysti pitää tiedot myös muistissa niin, että niitä voi tarkastella myöskin jälkikäteen. Ominaisuuksiin kuuluu myös unen pituuden kirjaaminen, joten laitteilla saa melko kokonaisvaltaisen kuvan käyttäjän elämisen rytmistä ja liikuntaan käytetystä ajasta.

Jos puhelimessa ei ole edellä mainittua sovellusta, saa sen hankittua erilaisista sovelluskaupoista ja useimmiten ainakin perusversion ilmaiseksi. Parhaat applikaatiot tarjoavat myös suuren kirjaston erilaisia treeniohjelmia sekä neuvoja niiden toteuttamiseksi. Niitä on myös painonhallintaan ja elämäntapamuutosten ohjaamiseen.

Sovellusten negatiivisiin puoliin luetaan, että kun seurataan sokeasti niiden antamia ohjeita, ei välttämättä kuunnella enää oman kehon antamia signaaleja. Luotamme yksinkertaisesti enemmän teknologiaan kuin itseemme. Applikaatiot mittaavat kuitenkin aktiviteettejamme varsin rajallisin määrein, mutta liikunta tai terveys ei kuitenkaan ole aivan mustavalkoista. Parin tunnin rankka treenisessio ei mitätöi syötyä pizzaa.

Aktiivisuusrannekkeet

Tarjolla on myös laaja kirjo erilaisia aktiivisuusrannekkeita, jotka on suunniteltu helpottamaan liikkumisen harrastamista. Ne ovat oikeastaan ranteeseen kiinnitettäviä pieniä tietokoneita, jotka pitävät kirjaa liikuntatapahtumasta sekä antavat neuvoja suoritusten parantamiseen.

Periaatteessa kyseessä ovat samat parametrit kuin älypuhelinten sovelluksissa, mutta aktiivisuusranneke kulkee mukana ehkä puhelinta helpommin, haitaten näin vähemmän itse liikuntasuoritusta. Ranneke saattaa myös antaa palautetta siitä, kuinka voit tehostaa liikuntaharrastustasi niin päivä- kuin viikkotasollakin saavuttaen näin terveyttä mahdollisimman paljon edistävän vaikutuksen.

Edellä mainituilla laitteilla voi mittailla omaa edistystä kuntoilusuorituksissa ja pitää päiväkirjaa. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää verrattaessa eri urheilijoiden suorituksia toisiinsa.

Laitteita urheilusuoritusten mittaukseen kilpailuissa

Entisaikojen ja piirikunnallisten kilpaurheilutapahtumien mittaukseen käytettävät laitteet ovat myös aikojen kuluessa kehittyneet tarkemmiksi ja helppokäyttöisemmiksi. Sekuntikello sekä mittanauha ovat palvelleet kunniakkaasti jo vuosikymmeniä ja ovat edelleenkin varsin käyviä välineitä pienempien urheilukilpailujen tulosten mittaamiseen. Huipputasolla mittaukseltakin vaaditaan suurempaa tarkkuutta – sekunnin sadasosat tai jopa tuhannesosat saattavat ratkaista suorittajien järjestyksen.

Esimerkiksi juoksulajeissa voittaja on henkilö, joka ensimmäisenä ylittää maalilinjan, toisena tullut on toinen ja niin edelleen. Tämän toteaminen on helppoa ilman sen kummempia mittalaitteitakin. On kuitenkin monia lajia, joissa jokainen tekee suorituksensa yksitellen ja tällöin vaaditaan mittaamiseen käytetyiltä laitteilta tarkkuutta, niin, että mittaus on kaikille samalla lailla toimivaa.

Tarkkuus on myöskin tärkeä kriteeri mittalaitteissa, saattaahan urheilutulos poiketa vaikkapa vain sekunnin sadas- tai tuhannesosan lajista riippuen.

  • Pituushyppy

Pituushypyssä on perinteisesti mitattu hyppyjen pituuksia silmämääräisesti perustuen hyppääjän jättämään jälkeen hiekassa. Koska suoritusta mittaavat ihmiset, saattaa tulos vaihdella hieman mittaustavasta riippuen.

Lontoon olympialaisissa oli käytössä VDM-mittausjärjestelmä, joka sulkee subjektiivisen virheen pois mittaustuloksesta. Sitä käytettiin sekä pituushypyssä että kolmiloikassa. Video Distance Measurement- eli VDM-järjestelmään kuuluu kaksi kameraa, joiden ottamien stereofonisten kuvien perusteella saadaan tulos. Järjestelmä laskee osumakohdan ja lankun välisen etäisyyden. Fyysistä mittausta ei tarvita, joten hiekan voi nopeasti tasoittaa seuraavalle hyppääjälle.

  • Heittolajit

Electronic Distance Measurement- eli EDM-järjestelmä on käytössä urheilun heittolajeissa. Se perustuu infrapunan käyttöön. Ennen kilpailun alkua EDM-laite asetetaan paikoilleen sopivan matkan päähän heittopisteen reunasta. Se mittaa sitten infrapunan avulla etäisyyden kulman mittakepin päässä olevaan prismaan ja antaa näin oikean mittaustuloksen.

Tämä mittaussysteemi on kuitenkin saanut osakseen arvostelua, koska mittakepin paikan määrittää edelleen ihminen. Sitä käyttävä henkilö saattaa olla suhteellisen kaukana heittovälineen osumakohdasta, joten kilpailijoiden ollessa tasaväkisiä ei voida täysin sulkea pois inhimillistä virhettä. Esimerkiksi Lontoossa kiekkofinaalin heittäjien ero oli vain kaksi senttimetriä, mikä saattaa johtua mittaustavan erilaisuudesta.

  • Juoksulajit

Juoksulajeissa käytettiin ennen manuaalista ajanottoa eli tuloksia mitattiin sekuntikellon avulla. Kyseessä oli esimerkiksi startissa paitsi kilpailijan reaktionopeudesta, myös ajanottajan reaktionopeudesta. Tulosten mittaus saattoi olla hyvinkin subjektiivista.

Nykyaikainen ajanotto on jo huomattavasti tarkempaa. Startti tapahtuu lähettäjän pistoolin pamauksesta, joka ohjataan jokaisen kilpailijan takana olevaan kovaääniseen mikrofonin avulla. Maaliin tullessaan kilpailijat juoksevat lasersäteen läpi ja se pysäyttää ajanoton. Lisäksi käytössä on nopea kamera, joka ottaa 3000 kuvaa sekunnissa. Näiden avulla voidaan tiukoissakin tilanteissa määritellä kilpailijoiden maaliin saapumisjärjestys, vaikka kyseessä olisivat vain sekunnin tuhannesosien erot.

Älypuhelimet, aktiivisuusrannekkeet ja niihin liittyvät sovellukset antavat liikuntaa harrastaville paljon dataa niin omasta kehosta kuin liikuntaharrastuksen vaikutuksista. Ne myös parhaimmillaan auttavat valitsemaan terveellisen elämäntavan, jonka olennainen osa on myös liikunta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *